Meillä jokaisella on tavoitteita, tai ainakin suurimmalla osalla meistä. En puhu vain liikunnasta vaan yleensäkin elämästä. Tässä keskityn kuitenkin liikuntaan.
Itselläni on liikunnan suhteen nykyään selkeä tavoite - pysyä terveenä ja pystyä treenaamaan ilman kipua. Oli aika jolloin treenasin tavoitteena olla hyvä ja tarkoitan todella hyvä. En verrannut itseäni muihin vaan piiskasin itseäni ihan itseni vuoksi. Tämä oli silloin kun treenasin kamppailulajeja paljon. Valitettavasti sitten meni selkä, polvi ja olkapäät ja masennuin kun en voinutkaan treenata täysillä. Tavoitteet piti pistää uusiksi. Olisihan se ollut järjetöntä pitää tavoitetta mitkä ei toteudu. Tietenkin haluan edelleen olla hyvä mutta enemmän vaakakupissa painaa hyvä olo ja mahdollisuus liikkua ja treenata säännöllisesti.
Joskus on pidettävä muutama kevyempi viikko putkeen kun paikkoja kolottaa mutta levon jälkeen on taas kiva treenata vähän kovempaa.
Lopetin jokin aika sitten miettimästä painotavoitteita, kuinka paljon esim. kyykkään vaikka puolen vuoden kuluttua koska se tavoite ei todennäköisesti polvillani tulisi ikinä toteutumaan. Enkä halua pettyä enää. Mutta pidän pieniä tavoitteita esim. viikon parin päästä kyykkään pari kiloa isommilla painoilla. Monesti sitä yllättyy positiivisesti kun kehitystä on tullut ja on voinutkin treenata pidemmän ajan ilman kovia kipuja. Nyt vihdoin tuntuu, että olen löytänyt balanssin.
Jokainen luo omat tavoitteensa ja niinkuin muussakin elämässä liikunnan suhteenkin olisi hyvä olla tavoite. En tarkoita maksimi ykköstä vaan sitä, että 5 vuoden päästä pystyy liikkumaan edelleen ja voi hyvin. Ehkä toinen todella tärkeä on myös pystyä nauttimaan 5 vuoden kuluttua edelleen liikkumisesta. Liikunnan into kun on valitettavan helposti tapettavissa sillä, että asettaa sellaisia tavoitteita joita ei välttämättä pysty saavuttamaan tai niitä ei saavuta toivotussa ajassa.
Ehkä mielen kannalta kannattaisi keskittyä ylläoleviin pariin asiaan ja kaikki sen päälle tuleva on vain plussaa. Kun harrastat sitä mistä nautit ja joka tuottaa sinulle hyvää oloa, huomaatkin kunnon kasvaneen, itsesi virkeäksi ja iloiseksi. Etene pienin askelin äläkä sorru mulle nyt kaikki ja heti -ajatteluun.
Liikunnan ei pidä olla jotain mitä teet sen takia kun naapurin Pirkkokin tekee tai lehdessä kirjoitetaan, että niin pitää tehdä, vaan lähteä omasta halusta tehdä jotain oman hyvinvoinnin eteen. Liikunnan harrastaminen ei saisi jäädä myöskään kiinni siitä, että salille ei uskalla mennä kun siellä käy viimeisen muodin mukaan pukeutuneita liikkujia jotka keskittyvät enemmän siihen miltä he näyttävät salilla kuin treenaamiseen (ehkä hieman kärjistin).
Jos kuitenkin kynnys on liian suuri niin silloin suosittelen personal trainerin palkkaamista joka auttaa alkuun. Lisäksi nykyään on pienryhmiä joissa on helpompi aloittaa treenaaminen. Pienryhmässä kannustetaan toinen toista kuntotasosta riippumatta. Sieltä saatat löytää uusia ystäviä jonka kanssa jatkat liikunnan harrastamista.
Tai sitten puet tuulipuvun päälle ja lähdet sinne metsään missä voi liikkua aivan vapaasti ilman paineita mistään, kääntää ja nostella kiven murikoita ja juosta mäkiä ylös ja alas.
Pääasia, että se on kivaa.
Liikunnan pitäisi olla yhtä luontevaa ja kuulua perusarkeen siinä missä kaupassa käyntikin.
Muista rakastaa itseäsi ja omaa kehoasi ja ennen kaikkea pidä siitä hyvää huolta <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti